Tennisharrastajan kannattaa katsoa ammattilaistennistä omaa peliään kehittääkseen. Ei kannata alkaa kuvitella itsestään liikoja, mutta parhaiden pelaajien tekemistä voi jokainen soveltaa tasollaan.
Tennis kuuluu niihin urheilulajeihin, joita monet harrastavat itse mieluummin kuin katsovat. Harrastepelaajia valmentaessa saattaa joskus unohtaa, että osalla pelaajista ei ole oikein katselukokemusta siitä, miltä tenniksen pitäisi näyttää. Voi silti tulla heitettyä jotain, että mieti, miltä Roger Federer näytti sen ja sen asian tehdessään.
Itse olen oppinut koko tenniksen pelaamisen alun perin katsomalla huipputennistä ja johtamalla siitä, miltä pelin pitäisi näyttää. Koin pelin välittömästi kilpalajina ja kilpailinkin nopeasti aloittamisen jälkeen 18-vuotiaana. Minulta puuttuu junioritausta ja puuttuu aikuisen kuntoilupallottelijan tausta.
Kun päätin oppia tenniksen, ihastuin siihen huippu-urheiluna ja pelinä, ja aloin välittömästi testailla itse asioita kilpatennismielessä.
Ilokseni olen tänä syksynäkin pelaajien kanssa Tennispuistossa keskustellessa huomannut, että kuitenkin aika moni katsoo tennistä. Omilta valmennettaviltakin voi tulla osuvia kommentteja, kuten että miten hän itse paljon lyhyempänä ihmisenä voisi pelata verkolla, kun ei ole samanlainen pitkä ja räjähtävä atleetti kuin ammattilaiset?
Kun 180 km/h onkin 140 km/h
Katsoessa ei kannata sortua siihen, mitä etenkin aika moni miesharrastaja tekee – eli rupeaa keulimaan. Törmäsin Instagramissa taannoin amerikkalaiseen kyselyyn, jossa 64 prosenttia tennisfaneista uskoi voivansa voittaa yhden geimin ammattilaiselta. 41 prosenttia yli 55-vuotiaistakin uskoi tähän! 40 prosenttia faneista uskoi syöttävänsä suunnilleen ammattilaisten tasolla. Suomen A-luokan puolivälin pelaajillakin voisi tehdä tiukkaa voittaa edes yksi syöttögeimi!
Ennen kuin Zenniz-laitteet yleistyivät tennishalleissa, saattoi moni harrastaja pullistella omalla 180 km/h syötöllään. Jostain syystä Zenniz näyttikin vauhdiksi 140… Ja vaikka lähtisi 180 km/h, ei pallossa ole samaa kierteen tehoa ja jatkuvan tarkkuuden vaikutusta kuin ammattilaisella.
Aisti rytmiä
Ensimmäisenä asiana tekemisen rytmiä. Tennis on rytmilaji siinä, missä musiikki. Kumpaakaan ei voi tehdä sujuvasti ilman rytmin tuntemista ja hallintaa.
Kukaan ammattilaispelaaja ei ole lyöntiin valmistavissa tekijöissä jatkuvasti myöhässä. Todella moni harrastaja tai kansallisen tason kilpailijakin on. Meillä kaikilla olisi omalla tasollamme edellytykset valmistautua yhtä aikaisin kuin ammattilaisilla. Paljon väitetty ”hyvillä pelaajilla on aina aikaa” johtuu ainoastaan siitä, että he tekevät itselleen aikaa valmistautumalla.
Asia näkyy kaikkein selkeimmin siinä, missä vaiheessa pelaaja kääntää hartiat valmistautuakseen lyöntiin. Tässä ammattilaiset myöhästyvät vain poikkeuksellisessa kiireessä. Lantio-hartiakierto pitäisi usein olla kropan ensimmäinen liike, jopa ennen ensimmäistä askelta. Katso missä kohtaa kenttää pallo on tulossa, kun pelaaja kääntää hartiat taaksepäin!
Kannattaa aistia, milloin ammattilaiset liikkuvat kovaa, milloin hiljaa. Minkälaisesta temposta tai pallon pompusta lyödään minkäkinlaisella rytmillä.
Sitten ehkä epämiellyttävin asia. Videoi joskus pelaamistasi ja vertaile ammattilaispeliin, kuinka paljon vähemmän otat askeleita. Totuus sattuu hetken, mutta kun tunteesta kieriskelee pois, voi löytää kehityksen siemenen.
Oppiaksesi hyvältä pelaajalta katso pelaajaa! Unohda välillä pallo kokonaan, ja seuraa hyvä tovi vain toista pelaajaa. Huomaa, kuinka erilaisia asioita hän tekee pisteen jatkumon aikana. Mieti, miten paljon enemmän hän liikkuu tai tekee jalkatyötä kuin lyö. ”Pelaamisen kehä” on yllä koko ajan, ei vain lyödessä.
Lyöntiin valmistautumisessa eläydy siihen, kuinka intensiiviset pelaajan jalat ovat ja kuinka rauhalliset tai pehmeät kädet. Tässä on tenniksen yksi suurimmista rytmin haasteista; älä riuhdo, vaikka teet nopeasti!
Tekniset detaljit kannattaa unohtaa
Kummallakaan näillä hallitsijalla ei ole ongelmaa vaikkapa kämmenlyönnin jalkojen painonsiirrossa. Tai lyönti lähtee tarvittaessa voittopuolisesti oikealta jalalta ladaten. Ylipäänsä kropan kineettinen ketju toimii aukottomasti. Voima siirtyy jalkojen maakontaktista nilkkojen, polvien ja reisien kautta lantioon, keskivartaloon, ylävartaloon, käteen ja mailaan.
Tässä kukaan ammattilainen ei ole huono. Katso tätä ketjua, älä suoraa tai koukussa olevaa käsivartta. Oma käsivartesi löytää luontaisen asentonsa! Kaikissa lyönneissä on olemassa biomekaniikkaan ja kineettiseen ketjuun liittyvät lainalaisuudet, joista pitää aina erottaa tyyliseikat
Ei harrastajan ole helppoa tuntea omaa kineettistä ketjuaan, ja on ihan luontevaa, että ketju hajoaa jokaisella joskus pahastikin, kun fyysinen taso ei ole huippua. Mutta ketjun tunteminen ja ketjun sujuvuuteen pyrkiminen voivat auttaa.
Katso ja ennakoi taktiikkaa
Voihan eri tilanteista lyödä erilaisia lyöntejä, mutta usein joku tietty lyönti on toimivin tai varmin tiettyyn tilanteeseen. Katso, millaisista paikoista ammattilainen lyö krossin, monenko krossin jälkeen kääntää pitkin linjaa. Lyökö jyrkän krossin vai pitkän? Milloin palloon laitetaan korkeutta yli verkon, milloin lyödään läheltä verkkonauhaa.
Mihin pelaaja sijoittuu lyöntinsä jälkeen? Minkä verran kentän keskimerkin lyönnin puolelle jäädään, kun lyödään krossi tai syöttö? Kuinka kipitetään kohti tyhjää tilaa tai lähdetään verkolle, kun on ensin lyöty pitkin linjaa.
Mieti ennen pistettä, minne ja miten syöttäisit. Katso syötönpalautusten suuntia ja pituutta ykkös- ja kakkossyötöstä.
Pohdi, millaisista tilanteista pelaaja lähtee verkolle, millaisista jättää lähtemättä.
Seuraa palloa katsoessa, mitä pomppu aiheuttaa. Yhtä tärkeää kuin pallon putoamiskohta kentässä on se, millä korkeudella ja minne saakka tai mihin suuntaan pallo pompun jälkeen lentää tai miltä korkeudelta pakottaa toisen lyömään. Tenniksessä on olemassa myös korkeussuunnan taktiikka. Pompun mataluudella tai korkeudella haetaan asioita.
Ihminen osaa matkia
Teoria ihmisen peilisoluista voi olla kiistelty. Eli, että kaikista nisäkkäistä juuri ihminen pystyy eläytymään toisen tekemiseen kuin tekisin itsekin. Urheilua tuijottamalla voi väsyä, elokuvaa katsomalla voi kokea iloa tai surua siinä missä roolihahmot.
Mikä totuus peilisoluista onkin, niin monet ihmiset ovat visuaalisia ja oppivat mallista. Jos katsot paljon tennistä, sinulla on mielessäsi ammattilaisten liikekuvamalleja. Kokeile joissain tilanteissa luoda itsellesi mielikuva jonkun ammattilaisen saman tilanteen lyönnistä ja anna palaa.
Joku hallin parvelta katsova ei takuulla huomaa sinun olevan ihan kuin Roger Federer, mutta saatat silti löytää omaan lyöntiisi itsesikin yllättävää federermäistä sujuvuutta.
